Reippahasti käypi askeleet...

-


 Tänä vuonna tuntuu jo nyt joululta. Siltikin sama tunne kuin joka vuosi tähän aikaan: kuinka ehtii ja muistaa tehdä kaiken. Niin paljon on ladattu jouluaattoon. Jos muistaakin joulupuuroon mantelin, niin se manteliylläri on sitten takuulla hommaamatta, tai kaneli lopussa, tai ulkotulet hommaamatta. Ja sitten miesparka saa rynnätä viime hetken ryysikseen kauppaan jokin pikkujutun perässä. 

Pientä siivousta,  jääkaappi pesty, ruokakaapit, lakanatkin vaihdoin jo nyt. Jääkaapissa odottaa kaksi piparitaikinaa, vaalea tavallinen ja tumma vegaaninen. 

Tänään pitäisi suunnistaa vielä ruokakauppaan ja onnistua saamaan mahdollisimman paljon jouluruokia jo nyt. Toivottavasti on pitkät päiväykset tuotteissa. Kaikkea en todellakaan tee itse, sillä aion myös nauttia itse joulusta ja läheisistäni. Ennen kaikkea rakkaista lapsenlapsistani. 


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meneekö joulu pilalle pakettien vuoksi?

-
Kuva
Onko tässä mitään järkeä, kysyin itseltäni ja rivien välistä kysyimme mieheni kanssa toisiltammekin tänään.  Joka joulu sama ongelma: saavatko kaikki uusperhekuviomme alaikäiset sen verran joululahjapaketteja, jotta kenellekään ei tule paha mieli? Ja sen varmistamiseksi on ostettava taas jotakin turhaa pientä, jotta saadaan taas uusi paketti.  Järjetöntä! Ja jotta touhu menisi todella järjettömäksi, aloin kääriä paketteihin muusta syystä osatamaamme tavaraa. Jotta aikuisetkin saavat paketteja. Jotteivät pienimmät ihmettelisi.  Seuraavaksi käärin varmaan itseni pakettiin ja lähden kadulle huutamaan, että nyt saa riittää joulupaketit! Sitten saisinkin viettää jouluni jossakin muualla kuin kotona 😅 Milloin joulu meni pilalle lahjapakettien vuoksi? Milloin tämä meni näin mahdottomaksi?  No eihän meillä yhtä kohti montaa pakettia. Sen verran isoja toiset ja sen verran vähään tyytyväisiä toiset, mutta kun väkeä on paljon, taas siitä huolimatta hukutaan paketteihin! Ja kun joulun pitäisi oll
Lue lisää

Meidän vanha keittiö :)

-
Kuva
Tässä talossa olen asunut kohta kymmenen vuotta. Muistan, kun tulin 32 neliön yksiöstä tähän hulppeaan 170 neliön kokoiseen taloon. Tämä tuntui melkein liian suurelta minulle. Täytyy sanoa että suurelta tämä yhäkin tuntuu. Etenkin, kun kahdestaan tässä enimmäkseen olemme. Olemme yhteisen historiamme aikana remontoineet tästä kunnolla ainoastaan kylpyhuoneen.  Se olikin jo tarpeen. Keittiöremppaa olen halunnut lykätä, vaikka mieheni on siitä aika ajoin puhunut. Minä tykkään jostain syystä niin paljon tämmöisestä lämpimänsävyisestä, maalaisromanttisesta keittiöstä, jossa on seinissä puolipaneelit. Täällä minä aikaani vietän hyvin paljon. Keittiössäni.  Liesikin on vanha ja perinteinen, mutta toimii hyvin. Ja täällä on tilaa isolle ruokapöydälle, vitriinikaapille ja jopa akvaariolle!  Pöytä oli löytö torista. Vai olikohan kirppissivustolta Facebookista. En nyt muista. Käytetty kumminkin. Se koostuu eriparisesta alaosasta ja kannesta ja se on hieno, kun lasikannen alle laittaa vain muutama
Lue lisää

Vuoden viimeisiä vieraita...

-
Kuva
   Se tunne, kun olet puuhastellut keittiössä, saat kaiken valmiiksi ja odotat vieraita saapuvaksi ❤️ Tänään tein jouluhalon, jonka täytteessä on mariannerouhetta. Täytteettömien joulutorttujen päälle voi laittaa porodipin pikkusuolaiseksi.  Nyt on kiva hetkeksi istua kelttiläistä rauhallista musiikkia kuunnellen.  Vuoden kolmanneksi viimeinen päivä. Talvi on jo kääntynyt sille puolelle, jossa valo alkaa voittaa pimeän.  Tässä kaamoksessa on jotain kaunistakin. Ainakin se, että on kiva tunnelmoida kotona. Ja kohta parantaa maailmaa ystävien kanssa. 
Lue lisää