Musiikilliset pikkujoulut ja terapia-askartelua
Olipas ihana pikkujouluilta meidän lauluryhmä Kuusveisaan kanssa täällä meillä
Meillä on nyt uusi huipputaitava pianisti. Ja siinä samalla olemme saaneet naisporukkaamme myös miehen, joka on kyllä rikkautta.
Minä lauloin toisessa laulussa alttoääntä, vaikka olenkin periaatteessa sopraano, koska toinen alttomme soitti viulua. Olen opetellut viime aikoina myös alttoäänen laulamista ja täytyy ihmetellä, että oikein pysyn äänessä. 😁
Toisessa, rytmikkäämmässä laulussa soitin cajonia.
Kuusveisaa on ilo. Siihen ihan ihmeen kaupalla siunaantuivat ihanat laulajat ja laulut soivat ihanasti, vaikka emme mitään täydellisyyttä tavoittelekaan. Laulun ilo ja se, että laulu kumpuaa sydämestä ja että sielu on siinä mukana, on ykkösasia ja niin se vain on, että se vaikuttaa myös sointiin.
Mutta nyt oli ihanaa myös istua iltaa yhdessä. Herkuttelun ja alkujuomien (mustaherukanlehtijuoma täytyy tässä kohtaa mainita ihan erikseen, niin hyvää se oli!) jälkeen askartelimme joulukortteja. Niistä tulikin oikeita terapiakortteja ja askartelu taisi jäädä sivuseikaksi, koska keskustelu meni niin syvällisiin asioihin.
Nämä tällaiset illat kyllä yhdistävät ja on ihana oppia tuntemaan lauluporukka muutenkin kuin musiikillisissa merkeissä
Nyt on sitten ruokaa liikaakin syötävänä täällä, sillä porukka toi mukanaan tuomisia ja minä unohdin ensin lähteneille työntää osaa ruuista mukaan. Nyt meillä on mieheni kanssa täällä sitten puolikas täytekakku muun muassa syötävänä.
On kyllä niin kiitollinen mieli.
Kommentit
Lähetä kommentti